Hi! So last weekend we went to flow park in Turku, which is a climbing/extreme sports park. I was so excited to go there, but also scared that my acrophobia would hit on me. And sure it did! :D We started with a second easiest route and we should have started in the easiest. But no of course we didn’t. So that route was in 5 meters high and it was too high for me. You can see that route in picture four. First there is wooden ladders horizontally going right to left in the picture. Then there is platform and those wooden girders hanging on with some cords (you see them better in picture 7), then a new platform. Oh I loved those platforms, one step closer to getting the h*ll away from there. Then the easiest part green swinging tube. After that those wooden sticks that someone is climbing in the picture. Then just one ladders down and oh so nice to see you ground again! So glad! The others were so excited after this and I just wanted to lay down and never do it again :D After that the others went to more difficult routes and me and Sonja decided to take the child or childish routes :p Had so much fun on those! So great place for some crossfit. My muscles were so sore for couple of days after that day. I recommend this place to everybody. It is so much fun! :)

Moi! Halusin tulla kertomaan teille tästä paikasta, jossa olimme viime viikonloppuna elikkäs Flow Park Turussa. Jos joku ei ole kyseiseen paikkaan vielä törmännyt mainoksissa niin kyseessä on kiipeily/extreme urheilu puisto. Olin niin innoissani, että vihdoin pääsimme isommalla porukalla paikalle, mutta myös peloissani, että korkean paikan kammoni iskisi. Ja tottakai se iski! :D Alotimme toiseksi helpoimmalla radalla ja toivon, että olisimme vaan aloittaneet siitä helpoimmasta. Mutta ei, ei tietenkään. Rata oli ainakin 5 metrin korkeudessa ja se oli aivan liikaa mulle. Näet radan kuvasta neljä. Rata alkoi vaakatasossa olevilla puisilla tikkailla, jotka näkyvät kuvassa oikealta vasemmalle. Tämän jälkeen oli levähdys tasanne ja sitten siihen pahimpaan. Näetkö nuo ihme pölkyt roikkumassa naruista vaakatasossa tai no oikeastaan alaviistoon. Oi kyllä. Pelottavinta mitä olen ikinä tehnyt (näkyy paremmin kuvassa 7). Ja sitten kun ne miljoonan tunnin jälkeen selvitti loppuun asti, oli tasanteen vuoro. Oih että mä rakastin noita välitasanteita. Ne oli aina yksi askel lähemmäksi pois pääsyä tuolta radalta! Sitten helpoin rasti eli tuo vihreä heiluva putki kuvassa. Sitten pystyssä olevat puiset tangot, joita joku kuvassa juuri kiipeääkin. Vaan yksi vaijeri ja yli 5 metriä jalkojen alla. Ei naurattanut sillon. Sitten vielä tikapuut alas ja maa ihana nähdä pitkästä aikaa! Niin ihana nähdä! Muut olivat niin innoissaan tämän radan jälkeen ja mä vaan halusin maata maassa ja en enää ikinä tehdä samaa uudestaa :D Ton radan jälkeen muut menivät vielä hankalempiin ratoihin ja mä ja Sonja päätettiin mennä lasten- tai lastenmielisten ratoihin :p Niissä oli kyllä niin hauskaa, kun ei tarvinnut pelätä putoavansa korkealta. Kyllä oli kunnon crossfit treeniä. Lihakset olivat niin kipeät seuraavat pari päivää. Mutta ehdottamasti vierailun arvoinen paikka eli jos et ole vielä käynyt, niin kannattaa! Mulla oli kyllä ekan radan jälkeen niin hauskaa :) ja seurakin oli parasta.